Saunan historia
Saunan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja sauna on ollut laajalti tunnettu pohjoisella pallonpuoliskolla Amerikan intiaaneilta Venäjälle asti. Arktisella alueella saunalla saattoi olla rituaalikäyttöä, mutta todennäköisesti se oli lähinnä puhdistumispaikka erityisen kylmissä olosuhteissa.
Saunomisen perinne on ehdottomasti syvimmällä suomalaisten DNA:ssa. Suomalaiset asuivat hyvin alkeellisissa olosuhteissa 1800-luvun loppuun asti, ja maatilan sauna oli puhtain ja bakteerivapain paikka. Saunalla oli siis monia käyttötarkoituksia, kuten ruuan kuivaus, vauvojen synnytys, ruumiiden pesu, sairaiden parantaminen, normaalin säännöllisen kylpemisen lisäksi.
Saunaperinne on elänyt vuosituhansia, ja se on erittäin vahva edelleen. Suomessa on ikivanha saunakäytössääntö: pitää käyttäytyä kuin olisi pyhässä paikassa. Tämä kuvaa hyvin sitä ainutlaatuista vakavuutta, jolla suomalaiset suhtautuvat saunoihinsa ja perinne tulee jatkumaan tuleville sukupolville.
Eri saunatyyppejä
Saunoja on huimasti paljon erilaisia. Niitä on rakennettu veneisiin ja pakettiautoihin, hiihtohisseihin ja lasitornitoimistoihin, saunatyyppejä on lukemattomia tavallisista melko outoihin. Saunoja on kaikkialla, harvassa rakennuksessa ei ole saunaa.
Alla on muutama saunakehityksen askel, eri saunatyyppi, jotka seuraavat yhteiskunnan kehitystä primitiivisestä moderniin kaupunkiin.
Perinteinen savusauna
Ensimmäiset saunat olivat katettuja maakuoppasaunoja. Sellainen oli helppo ja nopea rakentaa liikkuvien ihmisten toimesta. Kun asutus asettui aloilleen, saunasta tuli isompi rakennelma kuten taloistakin.
Savusaunaa voidaan pitää saunan varsinaisena, tuhansia vuosia käytettynä alkuperäisenä muotona. Siinä on yksinkertainen kiuas, joka on käytännössä kivikasa ilman savupiippua ja niinpä savu poistuu tuuletusaukosta lähellä huoneen kattoa. Suuri kivimassa lämmitetään ja tulen annetaan sammua ennen saunomista. Tämä on se alkuperäinen sauna ja se oli bakteerittomin tila maatilalla, sillä savu ja noki ajoivat ulos kaikki elävät hyönteiset ja eliöt.
Savusaunoita rakennetaan ja käytetään edelleen aktiivisesti, pääasiassa Suomen kymmenientuhansien järvien varrella sijaitsevilla kesämökeillä. Monien mielestä savusauna on edelleen paras mahdollinen saunomiskokemus. Syynä tähän on ehdottomasti noen ja mustuneiden pintojen hiilen ja tervan tuoksun raaka yksinkertaisuus ja omaperäisyys sekä se, että saunahuonessa on todella hyvä ilmanvaihto. Yhdistelmänä on suhteellisen matala lämpö, pehmeä höyry, runsaasti hengitysilmaa ja ainutlaatuinen noen tuoksu yhdistettynä mystiseen pimeyteen. Ja kyllä, savusaunat palavat usein, mutta sitä varten voi ottaa vakuutuksen.
Sauna kesämökillä
Kun savupiippu yleistyi, se muutti saunankin. 1800-luvun lopulta lähtien saunasta tuli paljon helpompi, turvallisempi ja nopeampi lämmittää verrattuna savusaunaan, jossa lämmittämisen teki "saunamestari", jolla oli pitkä kokemus ja tietämys kyseisestä saunasta, jotta sitä ei poltettaisi. Kun saunat kestivät palamatta pidempään, ihmiset olivat valmiita rakentamaan ne paremmin. Useimmilla suomalaisilla on nykyään käytössään mökki kesäloma- ja viikonloppukäyttöön, ja kyllä jokaisessa pitää olla kunnollinen sauna, mielellään veden äärellä.
Saunamökkejä on monenlaisia. Saunan koko voi olla hyvin pieni, vain yksi saunahuone, tai isompi mökki joka voi sisältää saunan, pesuhuoneen, pukuhuoneen ja takkahuoneen sekä ruoanlaitto- ja tilapäisiä nukkumisjärjestelyjä jolloin se toimii vaikkapa vierastalona.
Tyypillisesti puukiukaassa on siis savupiippu, ja myös pesuvesi lämmitetään puilla padassa. Nykyaikaiset mukavuudet ulottuvat useimmille mökeillekin, ja kun sähköä tuodaan jopa saunaan, on siellä entistä useammin pumppu kaivovedelle, jopa lämmin suihkuvesi. Puulämmitteisten kiukaiden tilalle tulevat sähkökiukaat niiden helppokäyttöisyyden vuoksi.
Erillinen saunarakennus
Suomi teollistui melko myöhään, kaupunkeihin muutti väkeä vähitellen, myöhemmin kuin useimmissa muissa länsimaissa. Tämä osaltaan auttoi säilyttämään Suomen saunakulttuurin. Ihmiset toivat saunakulttuurin mukanaan kaupunkeihin.
Vain hieman yli 100 vuotta sitten vesijohtoverkko ylsi hädin tuskin kaupunkien keskustojen rakennuksiin, ja suurin osa työläisistä asui laitamilla. Heidän talojen takapihalla oli wc ja saunarakennukset, taloissa ei ollut juoksevaa vettä.
Sauna lämmitettiin joka lauantai, ja se olikin viikoittainen valtakunnallinen saunapäivä koko viikon hikien ja pölyjen pesemiseksi, saunalauantai. Sauna oli puulämmitteinen ja palovaarankin vuoksi oli sijoitettu erilleen asuintiloista. Nykyään erillinen saunamökki pihalla on luksusta, ei köyhyyden merkki.
Yhteissauna kerrostalossa
Edellisessä on mainittu keskustan rakennukset. Niistä useassa oli myös yhteinen sauna. Sauna-aika jaettiin siten, että talon asukkaista menivät ensin kaikki naiset samaan saunaan ja heidän jälkeensä oli miesten vuoro. Varattu aika oli tyypillisesti kaksi tuntia. Vaikka tällaiset naisten ja miesten yhteiset sauna-ajat ovat vieläkin käytössä joissakin kerrostaloissa, pääosin taloyhtiön sauna on nykyään lämmin viikon jokaisena päivänä ja jokainen perhe voi varata ajan viikon aikana, jolloin siellä voi käydä perheen kesken yksityisesti.
Miesten ja naisten sauna on nykyään yleisempää leirintäalueilla, urheilutapahtumissa, veneseuroissa jne, joissa on vain yksi sauna. Vaikka välillä miehet haluaisivatkin käydä saunassa keskenään jutellakseen "miesten juttuja", niin perheille on mukavampaa mennä yhdessä, kuten kesämökeilläkin.
Tällainen yhteinen sauna säännöllisesti naapureiden kanssa rakensi yhteisöllisyyttä. Se oli tapahtuma, jota et halunnut missata. Tätä erityistä päivää kutsuttiin "sauna-illaksi", jolloin miehet saivat puhua asiasta samoin kuin naisetkin.
Perinteinen yleinen sauna
Yleiset saunat ovat käytännössä kadonneet, vain muutama on jäljellä. Julkiset saunat olivat suosittuja aina 1960-luvulle asti, sillä ne olivat usein tavallisten kaupunkilaisten, työläisten ja palvelijoiden ainoa paikka huolehtia hygieniastaan. Kaikilla kaupungeissa ei varmasti ollut omaa saunaa, ja monet takapihasaunat olivat kadonneet tiukentuneiden palomääräysten ja uudisrakentamisen tonttitarpeiden vuoksi. Julkiset saunat olivat suhteellisen edullisia ja siten yhteiskunnan alempien luokkien yleisessä käytössä. Saattoi olla selänpesijä, mutta sillä ei koskaan ollut mitään seksuaalista merkitystä.
Nykyään julkisissa saunoissa on edelleen aukioloajat, mutta ne tarjoavat myös yksityisiä varauksia yritysjoukkueiden, urheilujoukkueiden saunailoihin, polttareille, synttäreille jne. Yleiset saunat ovat nykyään pääosin yleisillä uima-altailla, miehillä ja naisilla omat saunat, jossa tämä perinne jatkuu. Julkiset saunat ovat hyvin tasoittavia, sillä voit istua alasti yritysjohtajan tai siivoojan vieressä yhdenvertaisesti. Keskusteluaiheet tällaisissa saunoissa ovat tyypillisesti hyvin neutraaleja, eivätkä poliittisia, välttäen oman taustansa paljastamista.
Kotiharjun sauna - perinteinen aito yleinen sauna, harvinaisuus.
Rajaportin sauna - Tampereen perinteinen yleinen sauna
Huoneiston sauna
Lähes jokainen Suomen kerrostaloasunto, rivitaloasunto tai omakotitalo, oli kuinka pieni tahansa, suunnitellaan ja rakennetaan niin että siellä on oma sauna. Näin ei aina ole ollut, vaan tämä muutos oli asteittainen noin 1980-luvulta lähtien elintason noustua. Saunan laatu kuitenkin otti askeleen taaksepäin, sillä näiden suhteellisen pienten 2-3 hengen saunojen kiukaat olivat ja ovat edelleenkin kooltaan varsin pieniä ja lämpöä varastoivia kiviä oli vähän. Pieni kiuas joutuu koville lämmittäessään saunaa, eikä löylyn laatu ole kaiken kaikkiaan loistava. Myös ilmanvaihto oli huonosti suunniteltu ja rakennettu, joko sei ei toiminut hyvin tai oli liian voimakas. Nykyään tämä kaikki on kehittynyt merkittävästi. Suunnittelijat laskevat huolellisesti tuuletettavan ilman kapasiteetin, kiukaat ovat kasvaneet ja niihin mahtuu enemmän kiviä, ja myös saunotaan mieluummin alemmassa lämpötilassa, 70-80 asteessa. Nämä tekevät saunan ilmasta kosteamman. Saunominen ei enää liity niinkään henkilökohtaiseen hygieniaan, vaan rentoutumiseen, löylyn tuntemuksesta nauttimiseen ja terveyshyötyihin. Saunassa käyminen lenkkeilyn tai muun harjoituksen jälkeen, töistä kotiin tultua tai kavereiden kanssa on normaalia arkea.
Kylpyhuonesauna
Suhteellisen äskettäin, vain muutama vuosikymmen sitten, kehitettiin elementtirakenteinen sisäsauna. Kylpyhuonesauna on upea kehitysaskel joka tuo saunan useampaan kotiin, kaikille ihmisille osaksi arkea. Tällainen sauna voi olla hyvin pieni, siihen mahtuu vaikkapa vain yksi henkilö kerrallaan, mutta siksi se voidaan sijoittaa minkä tahansa kylpyhuoneen nurkkaan tai kylpyammeen tilalle. Sisäsauna voidaan siis asentaa huoneistoon joissa ei ollut saunaa, tai vanhaan taloonkin joissa oli vanha saunamökki pihalla.
Valmiiksi rakennetussa, pienessäkin saunassa on kaikki suuremman ominaisuudet, saunomisen laatu ja toimivuus ovat tinkimättömiä. Tämä johtuu siitä, että pienet saunat on suunniteltu tasapainottamaan kiukaan tehoa, sisätilaa, ilmanvaihtoa jne.
Suurin osa Suomen ulkopuolelta saunaa haluavista asiakkaista löytää helpoimman ratkaisun siihen valmiiksi rakennetulla saunalla. Saunasta on tullut erittäin suosittu kaikkialla maailmassa. Valmiiksi rakennettu sauna on suorin tapa hankkia todellinen sauna, sillä tämä tekniikka on tehnyt saunasta tuotteen, joka voidaan toimittaa minne tahansa.
Telttasauna
Lopuksi ei unohdeta tätä saunaa. Telttasaunoja käyttävät mm. Suomen armeija, Punainen Risti ja Partiolaiset. Tällainen sauna on helppo kuljettaa, sillä se painaa tyypillisesti vain muutamia kymmeniä kiloja, on nopeasti pystytettävissä ja siinä on puulämmitteinen kiuas. Kiuas on kevyt, siinä on vain muutama kivi. Lauteet eivät ole kovin tukevia, ja niihin mahtuu vain pari henkilöä kerrallaan. Lämpö ei ole kovin korkea ja löyly haihtuu nopeasti. Tunne on kuitenkin loistava kun pääsee saunaan rentouttamaan lihaksia ja jalkoja pitkän ulkoilupäivän jälkeen. Suomessa on tuhansia erilaisia saunoja. Itse asiassa Suomessa 5,5 miljoonan asukkaan maassa, on 2-3 miljoonaa saunaa. Saunoja on enemmän kuin henkilöautoja, ja jokainen niistä on erilainen tavalla tai toisella.
Puulajit joita saunoissa käytetään
Perinteisesti saunassa käytetyt puulajit olivat kuusi ja haapa, mutta viime vuosikymmeninä monet muut puulajit ovat yleistyneet, erityisesti eri lehtipuulajit ovat yleistyneet.
Tervaleppä
Tervaleppä (Alnus glutinosa) on hieno saunapuu. Siinä on yhtenäinen rakenne ja punertava väri, mikä antaa sille korkealaatuisen täyteläisen ilmeen. Siitä on todella tullut vakiosaunamateriaali yleisissä saunoissa ja kotisaunoissa. Tuoksu on miellyttävä ja makea. Leppä on tunnettu kestävyydestään kosteissa olosuhteissa, joten se sopii siitäkin syystä saunakäyttöön. Leppä on yleinen Euroopassa, ja sitä aikoinaan käytettiin yleisesti Venetsiassa ja Amsterdamissa rakennusten perustuspilareina juuri kosteuskestävyyden takia.
Lämpökäsitellyt puut
Lämpökäsittely voi parantaa huomattavasti tiettyjen puulajien monia hyviä ominaisuuksia ja vähentää huonojen ominaisuuksien vaikutuksia. Haapa on hyvä esimerkki. Lämpökäsiteltynä sen väri on vaaleanruskea, siinä on mukava savuinen tuoksu. Se ei ole niin herkkä käytön jäljille ja värjäymiselle ja se on erittäin pehmeä ja miellyttävä koskettaa kuumassa saunassa. Siksi siitä on tullut erittäin suosittu laudemateriaalina. Myös tervaleppää ja mäntyä on saatavilla lämpökäsiteltynä.
Haapa
Haapa on suosittu saunapuu, sillä sen rakenne on erittäin tasainen ja valkoinen ja se on pehmeää. Sillä ei ole käytännössä hajua. Se on hyvännäköinen uutena, mutta saattaa näyttää ikänsä melko pian: valkoinen pehmeä puu on herkkä käytön värjäytymiselle ja myös homeelle. Siksi emme suosittele sitä, mutta jos nämä ominaisuudet hyväksyt, haapa on erinomainen materiaali saunaan. Haapa kasvaa runsaasti kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla.
Kuusi
Kuusi (Picea abies) on vaalea puu, joka kasvaa kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Siinä on raikas tuoksu ja miellyttävä vaalea väri, ja se on melko pehmeää puuta ja siten miellyttävän tuntuista saunassa. Se on edelleen suosituin puumateriaali saunan rakentamisessa. Saunassa käytetyn kuusen laatu on korkeinta A-luokkaa, mikä tarkoittaa myös sitä, että puussa on hyvin vähän oksaa. Kuusta kaadetaan kaupallisesti kasvatetuista metsistä Suomessa, jossa metsätaloutta säännellään ja valvotaan. Pohjoismainen kuusi on luokiteltu IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseksi listaksi "vähiten huolestuttavan" tasolle.
Mänty
Mänty (Pinus silvestris) on vaaleaa puuta. Siinä on erityinen hyvin omaperäinen mieto tuoksu, joka on ehkä hieman makeampi kuin kuusi. Tyypillisesti saunassa pyritään käyttämään vain oksatonta mäntymateriaalia, sillä pihka kuuluu männyn ominaisuuksiin, ja tihkuu erityisesti oksakohdista. Siksi mäntyä ei käytetä saunan lauteisiin. Ajan myötä mänty muuttuu kellertäväksi ja puun vuosirenkaat tulevat selvemmiksi. Mäntyä kasvatetaan laajasti Suomen metsissä. Mänty on saavuttanut uudelleen suosiota saunapuuna lämpökäsitellyn männyn markkinoille tulon jälkeen. IUCN on luokitellut sen samoin kuin kuusen.